Yhteiskunnan unohtamat

Olen vuosia seurannut ylivelkaantuneiden kyykyttämistä ja nälän partaalle kurjistettuja ihmisiä.

1895 vahvistettiin ulosottolaki, joka on nykyaikaan aivan soveltumaton. Laki sallii pakkokeinon, millä rikotaan räikeästi ihmisoikeuksia. Pakkokeino joka kaataa viimekädessä ylivelkaantuneiden velat ja toimeentulon yhteiskunnan ja kaikkien veronmaksajien maksettavaksi. Nykyinen lainkäyttö ja sen sallimat ylimitoitetut perintä- ja pakkotoimet, sekä kohtuuttoman korkeat velkapääoman korko- ja perintäkulut, vievät ulosotossa kokoon saaduista varoista suurimman osan. Velkojen lyhentämiseen saattaa jäädä vain murusia. Pahimmassa tapauksessa velkapääoma vain kasvaa ja kasvaa, ja lopulta velallinen on vuosi vuodelta entistä syvemmässä velkahelvetissä.

Onko tässä mitään järkeä? Vuodesta toiseen kymmeniä tuhansia ihmisiä ja perheitä syöstään pakkokeinoin ulosoton toimesta köyhyysrajan alle ja yhteiskunnan tukien varaan. Kun, henkilö tai kokonainen perhe ajautuu ulosottoon ja palkasta ulosmitataan maksimimäärä. Pienituloiselle työssäkäynti, verrattuna työttömyyskorvaukseen sosiaalitukineen, ei tuo lisätuloa vaan heikentää heidän taloudellista asemaansa. Ulosmittauksessa ulosmitatut varat tulisi käyttää velkojen maksuun mutta ulosotto pidättääkin niistä ensin itselleen provision sekä erilaiset toimenpide- ja perintäpalkkiot. Tämän jälkeen jäljelle jäävät rippeet käytetään velan korkoihin. Varsinaiseen velanlyhennykseen jää vain murto-osa ulosmitatuista varoista tai ei mitään. Kun velkaantuneen tulot on ulosmitattu, niin toimeentuloon tarvittavat varat tullaan hakemaan mistäpä muualtakaan, kuin sosiaaliturvasta jolloin ne kaatuvat kaikkien veronmaksajien yhteisesti maksettavaksi. Onko tässä mitään järkeä, kysyn tätä uudelleen.

Tämä sama kierre toistuu kuukaudesta toiseen ja vuodesta vuoteen. Näin ylivelkaantuneen velka lyhenee hitaasti tai saattaa vain kasvaa. Muistutan, että ulosotto riistää valtaosan provisioina ja palkkioina itselleen. Olisiko ulosotolla motiivia tahallisesti järjestellä maksujen ohjausta siten, että ulosotetuista varoista ohjautuu mahdollisimman suuri osa ulosoton perintäkuluihin ja erilaisiin toimenpidepalkkioihin, ennen korkoja ja velan lyhentämistä.

Sopii miettiä kun tutkitaan ulosottomiehelle palkkausta joka koostuu näistä:

- kiinteästä peruskuukausipalkasta
- provisiosta joka lasketaan ulosotetuista varoista
- erilaisista toimenpidepalkkioista joita maksetaan jokaisesta yhteydenotosta velalliseen tai velka-asiaan liittyvästä muusta pienestäkin toimenpiteestä erikseen.
- joidenkin ulosotossa työskentelevien palkkaus ylittääkin helposti kansanedustajan jopa ministerien palkkauksen, ja tämä on nähtävissä oheisesta linkistä kirjoituksen lopussa.

Nykyinen ulosottovirkailijan palkkajärjestelmän toiminta on verrattavissa siihen jos poliisi määräisi sakkoja ja saisi jokaisesta kirjoittamastaan sakosta provision ja toimenpidepalkkion. Onko oikein? Tällä toimintamallilla yhteiskunta ja veronmaksajat täysin ulkopuolisina joutuvat maksamaan sosiaalitukien muodossa kohtuuttomia velan korkoja ja palkkioita joita pyöritetään ulosotossa vuodesta toiseen. Taposta voi selvitä muutaman vuoden vankeudella mutta velkavankeus ja nälänhätä voi kestää 15-25 vuotta.
Milloin ja kuka tähän uskaltaa puuttua?

Maassamme ajautuu joka vuosi ja enenevässä määrin ihmisiä joko omasta syystään tai itsestään riippumattomista syistä ulosottoon, jonka aikana velallinen syrjäytyy viranomaisen käyttämillä pakkotoimilla yhteiskunnan ulkopuolelle ja ulos työmarkkinoilta toiminnalla, jotka tekee työssäkäynnin kannattamattomaksi. Tämä vain siksi kun ulosoton suojaosuudet on määritelty niin pieniksi että palkasta ei jää riittävää tuloa toimeentuloon ja töihin lähteminen kannattamatonta. Olisiko aktiivimallin sijaan mahdollisesti tarkastella ensimmäiseksi näiden ahdinkoon joutuneiden ihmisten tilannetta, uusia ulosottojärjestelmä, asettaa rajat perintäkuluille ja kohtuullistaa suojaosuuksia niin merkittävästi, että ylivelkaantuneilla ja ulosottoon ajautuneilla olisi järkevää ottaa työtä vastaan sekä välttyä syrjäytymästä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Aktiivimalli, ylivelkaantuneen työllistäjänä, on suoranaista pilkkaa kuin todellinen keino työllistää ihmisiä. On ymmärrettävää että ylivelkaantunut työnhakija ei häpeä kertoa todellista syytä (on ulosotossa) työttömyyteensä, samalla hänen odotetaan Aktiivimallin mukaisesti hakevan ja ottavan vastaan työtä. Ulosotossa oleva tietää että vastaanotetusta työstä maksetusta palkasta aletaan ulosmitata viimeistään 1-2 kk:n sisällä valtaosa ja käteen jää vain suojaosuus joka on 672.30 euroa kuukaudessa.

Näin työssä käyminen on pakko lopettaa, ellei työnantaja ole jo sitä ennen tai viimeistää siinä vaiheessa erottanut ulosotossa olevaa työntekijää. Valtaosalta työntekijöistä vaaditaan puhtaat luottotiedot, kaupan kassoilla, hoitoalalla tai muualla henkilöstö jolta vaaditaan luotettavuutta. Ulosotto on tehokas tapa leimata normaali kansalainen epäluotettavaksi. Kun, ylivelkaantunut ulosotossa oleva joutuu itse lopettamaan tai työnantaja lopettaa hänen työsuhteensa, hän siirtyy karenssiin. Karenssiin joutunut jää viikoiksi jopa kuukausiksi ilman työttömyystukia. Sosiaalitoimistosta voi kuitenkin yrittää hakea toimeentulotukea kun ulosotossa olevalla ei ole mitään säästöjä tai muita tulonlähteitä ja rahaa tarvitaan elämiseen. Tämä siis
tilanne työttömän silmin nähtynä.

Miksi menettää työttömyyskorvauksensa, sosiaaliset tukensa ja jäädä ulosmittauksen jälkeen jäävän muutaman satasen suojaosuuden varaan koska pakollisista menoista selviytyminen on mahdotonta. Ei ole vaikea kuvitella kuinka moni haluaa ottaa riskin ja ottaa vastaan työtä josta jää hänelle ulosmittauksen jälkeen alimmillaan vain 672.30 euroa kuukaudessa ja menettää samalla sosiaaliset tukensa. Eli työn vastaan ottaminen useimmalle ulosotossa olevalle on huonoin tarjolla oleva ratkaisu. Ikävä sanoa tämä ääneen, mutta näin se menee.

Maailma on meidän kaikkien ympärillä muuttunut. Mutta, yli sata vuotta vanhaan ulosotto- ja perintälakiin ei ole rohkeutta puuttua niin että se vastaisi nyky-yhteiskunnan vaatimuksia ja tekisi työn tekemisen kannattavaksi myös ylivelkaantuneelle. Huomioiden velallisen todelliset selviytymismahdollisuudet ulosoton aikana ja sen jälkeen. Nykyinen käytäntö ei huomioi eikä kunnioita ihmisoikeuksia. Tämä on se rakenteellisten työttömien joukko, jota ei saada työllistettyä ennen kuin esteet työn vastaanottamiseen poistetaan ja ulosoton toimi ja mielivaltaa kohtuullistetaan.

Mitä lääkkeeksi?

Velalliselle maksettavan tulon suojaosuus tulee korottaa samalla tasolle minimipalkan kanssa ja se tulee sitoa elinkustannus-indeksiin. Näin esimerkiksi vuonna 2018 käteen jäänyt suojaosuus olisi 1189 euroa / kk tai 55,30 € / päivässä ja vastaisi vain minimipalkkaa. Korotettava nykyinen suojaosuus 8,04 euroa päivässä vastaamaan todellisia elin- ja huoltokustannuksia. Nykyinen suojaosuus on lasten ja huollettavien pilkkaamista ja saa heidät kärsijöiksi tapahtumista joita he eivät ole aiheuttaneet Tällä estetään näiden viattomien lasten osallistuminen harrastuksiin ja opiskeluun mutta luodaan samalla eväät syrjäytyä yhteiskunnasta
Ulosoton palkkausjärjestelmä muutettava kiinteäpalkkaiseksi niin ettei velkaantuneiden maksujärjestelyjen kikkailulla pääse kukaan nostamaan omaa ansiotasoaan. Muutettava ulosotto- ja perintälakia niin että töihin menosta tulee myös ylivelkaantuneille kannattavaa..

Ulosotossa olevien määrä v. 2018 aikana oli ulosoton perintätoimien kohteena 577 013 velallista, mikä on 3,4 % enemmän kuin edellisvuonna. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli 518 967 (89,9 %) ja oikeushenkilöitä 58 046 (10,1 %). Luonnollisten henkilöiden lukumäärä nousi edellisvuodesta 17 325 velallisella. Tervettä maalaisjärkeä käyttäen voidaan todeta että suurella osalla työttömistä ei ole mitään mahdollisuutta ottaa vastaan työpaikkaa vaikka se olisi saatavilla. Ellemme uskalla tunnustaa tosiasioita ja puuttua niihin suusta osaa tästä yli puolen miljoonan ihmisjoukosta pompotellaan erilaisien aktiivimallien kokeiluissa näkemättä metsää puilta.

Jos halutaan nostaa työllisten määrää, nykyinen ulosottolaki ja Laki velkajärjestelystä vastaavine suojaosuuksineen kaipaa pikaista uudistamista. Nykyisin käytössä olevat suojaosuudet ja ulosoton palkkiojärjestelmä on häväistys koko ”hyvinvointi” yhteiskunnalle, ja on tehokas este työllistymiseen.

Julkinen salaisuus on mielestäni se, että valtaosa harmaasta taloudesta pyörii ulosotossa olevien voimin. Herää kysymys, miten pitkään voi jatkua? Kysyn, onko edelliset ja nykyinen hallitus ja eduskunta nostanut kädet ylös ja sulkenut silmänsä yli 500 000 suomalaisen ja heidän lastensa edessä ja jättänyt heidät oman onnensa nojaan?

Maksukieltorekisteri:

https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/maksukieltolaskuri 

Ulosottovelalliset: Päivitetty 25.01.2019. Seuraava päivitys 09.08.2019. Lähde: Valtakunnan voudin virasto.


Kati Åhman,
Eduskuntavaaliehdokas (sd), Iisalmi

 

Kommentoi ensimmäisenä

Please check your e-mail for a link to activate your account.